Viestintä ei elä ilman koulutusta

Tulevaisuudessa yliopisto-opiskelua työttömyysetuudella rajoitetaan, ainakin jos lausuntokierroksella oleva luonnos lakimuutoksista hyväksytään.

Parhaillaan lausunnolla on siis luonnos hallituksen esityksestä, joka koskee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamista.

Koulutuksen arvon puolesta puhuvat akavalaiset järjestöt ihmettelevät kyseistä luonnosta, sillä julkisessa keskustelussa oleva suunta on ollut aiemmin lähinnä päinvastainen: kaikenlainen työttömän aktivointi, yrittäjyys, tuettu työllistäminen ja osaamisen kehittäminen ovat olleet jatkuvasti tapetilla. 

Mikä tahansa on parempi kuin se, että työtön joutuu jäämään kotisohvalle. Tämän huomaa jokainen työtön viimeistään siinä vaiheessa, kun muutama kuukausi on vierähtänyt työtä etsiessä. Samaa mieltä ovat myös Microsoftin ja Nokian luottamusmiehet, jotka tekivät kansalaisaloitteen siitä, että työnsä menettäneillä olisi oikeus opiskella työttömyysetuuden turvin.

Jos työttömän järkevä arki ja inhimillinen toimeentulo katsotaan monelta kantilta kannatettavaksi asiaksi, niin mikä sitten mättää?

Yleensä ongelmaksi on nähty yliopisto-opintojen pituus, minkä katsotaan heikentävän kynnystä ottaa vastaan työtä.

Maisteriohjelman tekee parissa vuodessa ja toisaalta akateemisen vapauden ansiosta työtä on mahdollista tehdä myös opintojen ohella

Käytännössä kuitenkin esimerkiksi maisteriohjelman tekee parissa vuodessa ja toisaalta akateemisen vapauden ansiosta työtä on mahdollista tehdä myös opintojen ohella.

Lisäksi opiskeluun kuuluu usein myös harjoittelu, mikä edesauttaa verkostojen luomista ja auttaa saamaan jalkaa oven väliin juuri sinne unelmien työpaikkaan.

Toinen kriittinen argumentti työttömyysetuudella opiskeluun on liittynyt siihen, että yhteiskunnan ei pitäisi tukea useiden tutkintojen tekemistä.

Ensinnäkin on surullista, jos yksi tutkinto ei enää riitä tämän päivän työelämässä. Toisaalta työelämä ja koulutusohjelmat kehittyvät, eikä nykyisenkaltaisia tutkintoja välttämättä ole ollut edes olemassa viisitoista vuotta sitten.

Viestinnässä ei ole väärää koulutusta

Kentältä kuulee usein myös työttömien kertomuksia siitä, että TE-toimisto on kieltäytynyt työttömyysetuuden maksamisesta opiskeluajalta, koska kyseessä on ollut ”vääränlainen” ala tai koulutus. 

Viestinnässä ei ole väärää koulutusta. Viestinnän ala on siitä kiinnostava, että käytännössä kaikenlainen opiskelu tukee siihen liittyvää osaamista.

Viestintä läpileikkaa tulevaisuudessa kaikkia aloja ja organisaation toimintoja: viestintä kuuluu johtamiseen, juridiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon ja toisaalta palveluiden kehittämiseen, sosiaali- ja terveysalaan, kaupan alaan, energia-alaan, ympäristöalaan, teollisuuteen ja tietenkin kaikkeen, missä digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus kehittyvät. Eli kaikkeen.

Työnhakija lähtökohtaisesti ymmärtää oman koulutustarpeensa. Hänen pitää saada opiskella yliopistossa työttömyysturvaa menettämättä, koska osaamisen vaatimukset uudistuvat jatkuvasti ja itsensä kehittäminen on aina lisäarvo.

Tarvitsemme rohkeutta kehittymiseen sekä uuden aloittamisen intoa – ja opiskelu tuo juuri sitä

Kaiken tämän päälle työttömyys on valtava inhimillinen suru, josta ylöspääseminen on pitkittyessään aina vain vaikeampaa. Tämän kierteen katkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tarvitsemme rohkeutta kehittymiseen sekä uuden aloittamisen intoa – ja opiskelu tuo juuri sitä. Näistä aineksista yhteiskuntaamme syntyy sitä optimismia, jota me juuri nyt tarvitsemme uusien ratkaisujen löytämiseksi.

Siina Repo

Kirjoittaja on Viesti ry:n toiminnanjohtaja. 

Viesti ry on osa Akavan Erityisaloja ja Akavaa.