Viestintä on lakipykälääkin vahvempi
Kuinka syntyy kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja? Tämä kysymys on ollut kuuma peruna koko kevään, kun työmarkkinaosapuolet ja hallitus ovat neuvotelleet työelämän pelisäännöistä ja siitä, kuinka saisimme lisää joustavuutta työn tekemiseen mm. sopimalla siitä paikallisesti.
Olin kuulemassa aiheesta lauantaina 16.4. Akavan Erityisalojen liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa, johon kanssani osallistui Viesti ry:n puheenjohtaja Heta Koski. Kiinnostavan puheenvuoron tulevaisuuden sopimiskulttuurista piti korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan johtaja Maria Löfgren.
Luottamus on paikallisen sopimisen tärkein lähtökohta
Kuten muistamme, Akava hyväksyi aiemmin keväällä kilpailukykysopimuksen, jolle myös Viesti ry näytti vihreää valoa kattojärjestömme Akavan Erityisalojen kautta. Sopimusratkaisu kattaa monia kiisteltyjä kohtia, kuten mm. paikallisen sopimisen, joka tarkoittaa tiivistetysti sitä, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia työehdoista työ- ja virkaehtosopimuksista tai lakipykälistä poikkeavilla tavoilla.
Mutta kun katsotaan lakeja ja TES:iä pidemmälle, niin mitä sopiminen käytännössä vaatii työpaikoilla työntekijöiltä, luottamusmiehiltä ja työnantajalta? Ainakin rutkasti ymmärrystä, osaamista ja avoimuutta. Lisäksi taatusti joustoa, hyvää henkeä ja kärsivällisyyttä. Ennen kaikkea varmasti jatkuvaa viestintää ja keskusteluyhteyttä.
Viesti ry:n mielestä tulevaisuuden ammattijärjestön on oltava valmis muutoksille ja joustoille. Ei-liikkeen aika on ohi, kuten puheenjohtaja Heta Koski linjasi aiemmin talvella. Itse haluaisin nähdä onnistuneen paikallisen sopimisen seurauksena esimerkiksi sen, että Viestin jäsenistön työttömien määrä lähtisi laskuun – syntyisi lisää työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Akavan Maria Löfgrenin mukaan myös naisten ja miesten palkkaeroja voidaan kuroa umpeen nopeammin. Nykyvauhdilla palkkatasa-arvon saavuttaminen kestää 70 vuotta, kuten Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen muistutti.
Akavalainen yhteisö suhtautuu paikalliseen sopimiseen ja sen edistämiseen kaiken kaikkiaan positiivisesti – mutta ei millä hinnalla hyvänsä.
– Painostaminen ei kuulu paikalliseen sopimiseen. Sitä pitää edistää reilusti. Luottamus on sopimisen tärkein lähtökohta, Löfgren totesi osuvasti liittokokousseminaarin puheenvuorossaan.
Luottamus rakennetaan avoimella viestinnällä
Luottamus. Siitä ei pystytä säätämään lailla tai asetuksella, mutta sitä voidaan rakentaa viestinnällä.
Minulle luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista niin yksityis- kuin työelämässäkin. Luottamuksella pystyy perustelemaan melkein mitä tahansa. Työelämässä luottamukseen viitataan monesti silloin, kun mietimme, miten työyhteisömme voi, kuinka innostuneita olemme työstämme, miten itsenäisesti saamme sitä tehdä, onko meillä päätösvaltaa tai koemmeko työn imua.
Luottamus on vahva osa myös viestinnän asiantuntijan identiteettiäni. Tehokasta luottamuksen rakentamista ja vahvistamista on strategialähtöinen, hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä, joka on avointa, rehellistä, tasapuolista ja oikea-aikaista.
Tärkeitä palikoita missä tahansa viestinnällisissä tilanteissa ja sisällöissä, joissa meidän viestijöiden ammattitaidolle on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Rooleja on monia: Toimimme kehittäjinä, mahdollistajina, sillanrakentajina, sparraajina, neuvottelijoina, sanansaattajina ja keskustelun avaajina.
Anne Sivula
Kirjoittaja on Viesti ry:n varapuheenjohtaja ja Akavan Erityisalojen hallituksen varajäsen