Viestintäpalveluiden käyttö johdon apuna on edelleen tabu
Kulmuni-casen taustalla kytee kansallinen häpeä siitä, että johtaja tarvitsee sparrausta viestintäänsä. Viestintä ei ole synnynnäinen taito vaan osaamisen laji, jota pitää harjoitella – joskus myös ammattilaisen avustamana. Toisaalta viestintäpalveluiden oston hankintaosaamisessakin olisi parantamisen varaa.
Katri Kulmuni oli jo kolmas ministeri, joka erosi noin vuoden ikäisen hallituksemme riveistä. Kulmuni käytti veronmaksajien varoja esiintymisvalmennukseen, joka tulkittiin puoluetoiminnan edistämiseksi.
Toinen ongelma oli hankinnan kilpailutuksen puute. Valtioneuvoston sisäisen ohjeen mukaan yli 20 000 euron menot pitää kilpailuttaa. Alkuperäinen lasku oli reilut 13 000 euroa, mutta tuntilaskutuksella lasku lipsahtikin jo hulppean 50 000 euron puolelle.
Tavallaan on paradoksaalista, että kriiriviestintätoimistonakin tunnettu Tekir joutui osalliseksi kriisiä ja ministerin eroa. Viestintätoimiston syytähän ei kuitenkaan ole se, että palvelun ostaja ei ole tietoinen rajoistaan. Toisaalta, kokonaisvaltainen ja tarkkasilmäinen kriisinehkäisytoimisto olisi ehkä voinut haistaa tämänkin kriisin.
Viestinnällinen sparraus ei ole häpeä vaan vahvuus
Moni ihmetteli juttujen kommenteissa ja Twitterissä pitkän linjan viestintäkonsultti Harri Saukkomaan 700 euron tuntiveloitusta. Vähän väliä mediassa nousee kohuja julkisen sektorin viestintäbudjeteista (kuten täällä ja täällä).
Hinta toki on reipas, mutta toisaalta julkinen sektori käyttää paljon rahaa muihinkin konsulttipalveluihin, joten miksi viestintä ei saisi olla yksi niistä? Yhteiskuntassuhteet, hyvä tiedonkulku, saavutettavuus ja ammattimainen viestintäkulttuuri eivät synny itsestään. Myös ohjelmistojen on oltava toimivia, nettisivujen selkeitä ja enemmän tietoa kuin tuskaa lisääviä. Tarvitaan siis osaajia ja välineitä.
Tietenkin on tehtävä ero shampanjassa kylpemisen sekä osaamisen kartuttamisen ja palveluiden parantamisen välillä. Hyvin viestivät, sujuvasti esiintyvät ja selväsanaiset ministerit sekä virkamiehet ovat koko Suomen etu niin kotimaassa kuin maailmallakin.
Kulmunin tapauksessa nousi esille myös esiintymiskammoon liittyvä häpeä. Historia tuntee paljon maineikkaita puhujia, jotka ovat kärsineet jännittämisestä, mutta tulleet hyviksi puhujiksi harjoittelemalla. Nyt ei tarvitsisi enää harjoitella yksin, sillä sparrausta on tarjolla. Harva johtaja kuitenkin kertoo avoimesti hakevansa apua esiintymiseensä.
Viestintätaidot eivät ole synnynnäisiä – niitä pitää harjoitella
Viestintäpalveluiden käyttö erityisesti johdon apuna on edelleenkin tabu. Muutama vuosi sitten kohistiin siitä, kun Nokia rekrytoi puheenkirjoittajaa. Kulmunin tapauksessa ihmeteltiin suurta summaa, joka viestintäkonsultointiin käytettiin.
Meillä elää edelleenkin myytti, jossa viestintätaidot ovat joko synnynnäisiä tai sitten niitä ei ole lainkaan. Viestintätaidoissa on lohdullista se, että niitä voi ja kannattaakin harjoitella läpi koko elämän.
Johtajalta vaaditaan hyviä viestintä- ja esiintymistaitoja. Tosin meiltä loppuu aika nopeasti johtajat kesken, jos rekrytoimme vain täydellisesti viestiviä pomoja. Viestintätaitojen kehittäminen on jatkuvaa työtä.
Se, että viestintäpalvelu maksaa, on merkki siitä, että meillä on yhteiskunnassamme syvällistä ja arvostettua viestinnän osaamista. Tällaiset osaajat voivat onneksemme auttaa myös meitä muita viestimään ja argumentoimaan paremmin. Toki viestintäpalveluiden ostaminen vaatii hankintaosaamista, jota valitettavasti ei aina organisaatioista löydy riittävästi.
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat oleellinen osa tulevaisuuden osaamista, joten niihin kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja myös rahaa.
[our_team image=”https://www.viesti.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva-siina-blogi-viileampi-savy-2.jpg” title=”Siina Repo” subtitle=”Toiminnanjohtaja” email=”siina.repo(at)viesti.fi” phone=”” facebook=”” twitter=”https://twitter.com/siinarepo” linkedin=”https://www.linkedin.com/in/siinarepo/” vcard=”” blockquote=”” style=”horizontal” link=”” target=”” animate=””][/our_team]