Vuorovaikutuksen revoluutio – kun kansa vaikuttaa enemmän Facessa kuin äänestämällä

Crazy times, rytmihäiriö, yhteiskunnallinen murros.

Yhteiskunnan nopeasta kehitystahdista puhutaan monin eri sanoin. Vuonna 2007 netissä oli miljardi ihmistä ja vuonna 2050 meitä on siellä jo 7,5 miljardia.

Sosiaalinen media otettiin aktiivikäyttöön reilussa kolmessa vuodessa, kun radion tai television yleistymiseen kansan keskuudessa meni kolmekymmentä vuotta.

Olemme jatkuvasti online.

Moni kokeekin vaikuttavansa yhteiskunnassa enemmän Facebookissa kuin äänestämällä.

Automatisaation vastapainona
sosiaalisuuden paluu

Kukaan ei tunne tulevaisuutta edes kahden vuoden päähän. Oletamme vain, että automaatio ja teknologinen kehitys valtaavat työpaikkamme.

Kaikkea kehitystä yhdistää kuitenkin yksi asia: vuorovaikutteisuus. Mikään teknologia ei toimi ilman yhteyttä muuhun maailmaan, kuluttajiin ja heidän arkipäiväänsä. Toisaalta, kun automaatio alkaa hoitaa rutiinitöitä, tarvitaan ihmistä luomaan verkostoja.

Esimerkiksi sijoittamisen maailmassa botit sijoittavat puolestamme. Samalla sijoittajatapahtuma Rahapäivässä Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman puhui sijoittamisesta sosiaalisena lajina, jossa verkostot ja sosiaalisuus tekevät paluuta.

Viestintä on siitä mielenkiintoinen ala, että olemme muutoksessa etunenässä. Siksi on erityisen tärkeää, että olemme kärryillä kaikista yhteiskunnan muutoksista ja olemme mukana vaikuttamassa.

10 tapaa, jolla vuorovaikutus vaikuttaa viestinnän tulevaisuuteen

1. Viestintä henkilöityy entisestään. Vuorovaikutuksessa oleminen ja ihmisten hurmaaminen korostuvat. Työntekijälähettilyys korostuu. Vuorovaikutteisuus ei ole enää vain pomojen saunailtoja, vaan jokaisen työyhteisön jäsenen on oltava mukana rakentamassa verkostoja, vähintään omaan lähipiiriinsä.
2. Luottamus ja eettisyys. Luottamus on tärkeintä vuorovaikutussuhteen rakentumisessa. Luottamusta rakennetaan läpinäkyvyydellä, eettisyydellä ja laadulla. On osattava tunnistaa, millaiset puhetavat lisäävät luottamusta ja millaiset vähentävät sitä. Organisaatioissa pitäisi olla liikesalaisuuksia ja asiakkaiden yksityisyyttä lukuunottamatta hyvin vähän asioita, jotka ovat salassapidettäviä. Tarvitaan radikaalia avoimuutta.
3. Vallanvaihdos. Edelmanin luottamusbarometrin mukaan ihmiset luottavat yhä vähemmän hallintoon, yrityksiin, mediaan, järjestöihin ja johtajiin. Työntekijään, kollegaan, tuttuun ja kaveriin luotetaan enemmän kuin organisaatioon, mikä antaa tavalliselle ihmiselle poikkeuksellisen vallan vaikuttaa. Vaikutusvaltaa ei jaeta enää hierarkian perusteella vaan valta on sillä, joka osaa ja uskaltaa viestiä asiansa. Tämä haastaa myös viestinnän johtamista.
4. Tiedostamaton vaikuttaminen. Algoritmien ansiosta päädymme yhä useammin tiedostamattoman vaikuttamisen kohteeksi. Viestijän on oltava yhä enemmän tietoinen tulevaisuuden vaikuttamisyrityksistä, oltava lähdekriittinen ja osattava hakea tietoa monesta eri näkökulmasta.
5. Rohkea kilpailu algoritmien kanssa. Algoritmit ovat yhtä älykkäitä, kuin mitä ihmiset ovat. Niiden tekijänä ja vastaanottajana on ihminen. Meidän on oltava viisaita siinä, mitä mittaamme kun mittaamme klikkauksia tai engagementteja. Onko massan tavoittelu tärkeämpää, kuin muutaman juuri oikean, kohderyhmään kuuluvan ihmisen tavoittaminen?
6. Väärinkäsitys kuplautumisesta selkiytyy. Päädymme omiin kupliimme ihmisluonteen vuoksi, oli välissä teknologiaa tai ei. Teknologiaa on turha syyttää kuplautumisesta.
7. Massasta kohderyhmäajatteluun. Ihmiset ovat kuplissaan, miten pääsemme sisälle? Meidän on päästävä oikeiden ihmisten luokse, jos emme kerran tavoittele massaa? Meidän on päästävä mukaan verkostoihin ja ansaittava siellä luottamus toimia.
8. Erottautuminen. Viestimme on oltava laadukas, luotettava ja kiinnostava, jotta erotumme massasta. Kiinnostavuuteen vaikuttavat vuorovaikutuksen tapa, viestin muotoilu, äänensävy ja tarinallisuus. Posiviitisuus ja rakentavuus erottuvat, uhkailu ja pelottelu ovat so last season.
9. Vahva viestinnän osaaminen ei enää riitä. On tunnettava organisaatio läpikotaisin, ymmärrettävä liiketaloutta ja oltava sisällä strategiassa. On oltava luomassa itse strategiaa. On osattava myös luopua viestinnän vallasta ja annettava tilaa työntekijälähettiläille, joilla usein on oman substanssialueensa parhaimmat verkostot.
10. Rutiinityöt vähenevät. Luojan kiitos tämäkin on vielä joskus edessä! Että ehtii ajatella ja verkostoitua! Viestinnän silpputöihin menee hävytön määrä aikaa. Laadi tiedote, järjestä tiedotustilaisuus, kontaktoi ihmiset, varaa tilat, striimaus ja tarjoilut sadalla eri ruokarajoitteella, hoida ilmoittautuminen ja perumiset, kirjoita blogi, täytä 15 eri somekanavaa, selvittele kysymyksiä jälkikäteen ja oikaise väärinkäsitykset. Sitten vielä jossain vaiheessa pitäisi ajatella strategisesti. Automaation kehittämisellä pääsemme toivottavasti pian helpottamaan rutiinityökuormaa ja ehdimme keskittyä ihmisiin.

Ei siis pelätä muutosta, vaan mennään sitä kohti.

Siina Repo
Viesti ry:n toiminnanjohtaja

Kiitos:

Pohdimme 26.9.2017 yhdessä Helsingin yliopiston koulutusorganisaatio HY+:n ja alamme asiantuntijoista koostuneen workshop-ryhmämme kanssa sitä, miten tulevaisuus vaikuttaa viestinnän työhön.

Kiitos HY+:lle, alustajillemme viestintäjohtaja Veera Heinoselle Sitrasta, alan tutkimusta tekeville Salla Laaksoselle ja Kaisa Pekkalalle sekä mahtaville workshoppaajillemme!

Kiitos ajatuksista myös inspiraation lähteenä oleville Ellun Kanoille, Ahjolle ja Kaiku Helsingille!