Oikeus työhön osatyökykyisellekin

Suomalaisista työikäisistä yli puolella on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus, heistä 600 000 on kertonut sen vaikuttavan työhönsä. Välillisesti osatyökykyisyys koskettaa liki jokaista suomalaista työelämässä.

On monia keinoja, joilla työn tekemistä, työhön paluuta tai työllistymistä voidaan tukea tilanteessa, jossa vamma tai sairaus uhkaa työkykyä. Monet niistä auttavat myös tilanteissa, joissa henkilö haluaa parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, tai joissa henkilö toimii päätyönsä lisäksi omaishoitajana.

Pienillä teoilla osatyökykyiset yhteisen tuloksen tekijöiksi

Työn tekemistä voidaan tukea esimerkiksi joustavilla työajoilla, etätyöllä tai mahdollisuudella osa-aikatyöhön. Työn organisoinnissa voidaan miettiä työnjakoa, työtehtäviä, työmäärää ja -tahtia.

Jokaisella työpaikalla löytyy varmasti jotain parannettavaa niin työoloissa kuin työn tekemisen tavoissa. Lisäksi voidaan parantaa työpisteen ergonomiaa ja hankkia tarvittaessa apuvälineitä.

Työntekijälle voidaan hakea myös ammatillista kuntoutusta tai yksilöllistä työhönvalmennusta, jotka voivat olla väylä uuteen toimenkuvaan, uuteen ammattiin tai jopa yrittäjyyteen.

Aina voi tehdä varasuunnitelman, mikäli mahdollisuus jatkaa nykyisessä työssä tai ammatissa sairauden tai vamman takia ei enää onnistu. Työpaikalla kannattaa myös kysellä, miten työnantaja tai työterveyshuolto on tukenut työkykyasioissa, ja miten hyvin työnantaja nämä keinot tuntee.

Vaikka usein edes ammattilaiset eivät tunne näitä tukikeinoja, kyse ei ole rakettitieteestä.  Tietoa saa tai ainakin pitäisi saada työterveyshuollosta, työeläkeyhtiöstä, Kelasta, TE-toimistosta. Lisäksi kannattaa hyödyntää vammaisjärjestöjen maksuttomia työllisyyspalveluita.

Tiina Jäppinen
kirjoittaja on Vates-säätiön hankepäällikkö, toimittaja ja entinen Viesti ry:n hallituksen jäsen