Some osana työtä – miten käy hyvinvoinnin?

Sosiaalinen media on osa monen työtä, ei pelkästään viestinnän ammattilaisten, vaan monen muunkin. Vaikka some tuo kaikkea mukavaa työhön ja viestintään, kokee moni sosiaalisen median myös stressaavaksi. Onkin hyvä kysyä, miten käy hyvinvoinnin ja voisiko somen käyttöä jotenkin hallita?

Somen vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu paljon, varsinkin nuorilla. Sosiaalinen media on kuitenkin laaja ilmiö ja sen eri osat vaikuttavat eri tavoin hyvinvointiin. Lisäksi on tärkeä huomata, että olemme siirtyneet käyttäjäkeskeisestä algoritmipohjaiseen someen. Hyvinvointivaikutukset voivat olla hyvin erilaisia, kun ennen vanhaan luettiin kavereiden kuulumisia tai kun nykyään algoritmi puskee sekalaista sisältöä.

Somen vaikutusten tutkimuksessa on paljon keskustelua aiheuttanut vaikutuksen suunta. Runsas somen käyttö on yhteydessä pahoinvointiin, mutta kumpi aiheuttaa kumman? Lisääkö somen käyttö pahoinvointia vai toisinpäin?

Usein somen aiheuttaman haittojen syypäänä pidetään liiallista ruutuaikaa. Tutkimus ei kuitenkaan ole osoittanut ruutuajan ja hyvinvoinnin välillä kovin vahvaa yhteyttä. Liika on kuitenkin liikaa: Runsas somen käyttö on ainakin yhteydessä ja ehkäpä myös aiheuttaa haittoja.

Ruutuaika on kuitenkin huono mittari. Se on melko epävarma, eikä se kerro käyttötavoista mitään. Somen hyvinvointivaikutusten tutkimuksessa onkin painotettu entistä enemmän käyttötapojen merkitystä.

”Aktiivinen käyttö ja myönteiset sosiaaliset suhteet tuottavat hyvinvointia. Sen sijaan passiivinen muiden seuraaminen ja heihin vertaaminen heikentää hyvinvointia.”

Usein erotellaan aktiivinen ja passiivinen käyttö. On havaittu, että aktiivinen käyttö ja myönteiset sosiaaliset suhteet tuottavat hyvinvointia. Sen sijaan passiivinen muiden seuraaminen ja heihin vertaaminen heikentää hyvinvointia. Vertailun haitallisuutta lisää somen toksinen positiivisuus, esimerkiksi Linkkarissa. Tietysti myös somen toksinen negatiivisuus on haitallista. Lisäksi itselle vieraan roolin esittäminen somessa on havaittu olevan haitallista.

Ammattilaisten ja asiantuntijoiden somen käytön hyvinvointivaikutuksissa on huomioitava konteksti: millainen rooli somen käytöllä on työssä, millaista käyttö on, miten organisaatiossa suhtaudutaan somen käyttöön ja millaista kunkin osaaminen on?  

Mikäli hyvinvointia lisäävät tekijät, kuten työtyytyväisyys, sosiaaliseen tuki sekä minäpystyvyys ja itsearvostus toteutuvat, on somen työkäyttö yhteydessä korkeampaan motivaatioon, organisaatioon samaistumiseen ja työn imuun. Varmaa vaikutusta ei siis voida sanoa, mutta yhteys on olemassa.

Negatiiviset tekijät, kuten erilaiset pelot ja sosiaalinen paine somen käyttöön, ovat yhteydessä korkeampaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, työuupumukseen ja teknostressiin.

Miten sitten hallita somea hyvinvoinnin vinkkelistä? Yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa, mutta kysy ainakin seuraavat kysymykset itseltäsi:

– Kuinka tärkeä some oikeasti on työsi ja organisaatiosi kannalta?

– Mitä palveluita tarvitset(te)?

– Onko somen käytön pelisäännöt ja roolit selvät?

– Kuinka usein some katkaisee ajatuksen?

– Imaiseeko yltiöpositiivisuus ja algoritmit huomiosi?

– Aiheuttaako some illuusion olemassaolosta? Eli jos et käytä somea, et ole olemassa?

– Esitätkö itsellesi vierasta roolia?

– Sekoittuuko työ- ja vapaa-aika liikaa?

Lisäksi on myös tärkeä tarkkailla somen aiheuttamia tunteita, niin somea käyttäessäsi kuin käytön jälkeen: Oletko innostunut, kateellinen, iloinen, ärtynyt, voimaton tai aiheuttaako some riippuvuutta?

Hallinnan lisäämiseksi somen käytöstä kannattaa tehdä suunnitelmallista, ainakin siinä mielessä, ettei somen käyttö mene liialliseksi vetelehtimiseksi (cyberloafing) ja tuomioselailuksi (doomscrolling). Kannattaa myös varata tietyt hetket somelle, jottei ajatus katkea jatkuvasti. Mieti myös vietkö sinä somea vai somen algoritmi sinua? Ei myöskään kannata vertailla liikaa, eikä esittää itselleen vierasta roolia. Ole aktiivinen ja rakentava, myös kriittisyys voi olla rakentavaa.

Lähteet, joita käytetty kirjoituksessa:

• Andreassen, Cecilie Schou & Torsheim, Torbjørn & Brunborg, Geir Scott & Pallesen, Ståle (2012) Development of a Facebook addiction scale. Psychological Reports 110 (2), 501–517. https://doi.org/10.2466/02.09.18.PR0.110.2.501-517
• Hietajärvi, Lauri (2021) Ruutuajasta puhuminen tulisi lopettaa. Teoksessa Nanna Särkkä (toim.) Ilmiökartta: digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Helsinki: Tiedeneuvonnan kehittämishanke SOFI, 36–41. https://acadsci.fi/wp-content/uploads/2023/06/Ilmiokartta_Digimedian-vaikutukset_koontiraportti_Sofi_2021.pdf
• Marciano, Laura & Lin, Jeffrey & Sato, Taisuke & Saboor, Sundas & Viswanath, Kasisomayajula (2024) Does social media use make us happy? A meta-analysis on social media and positive well-being outcomes. SSM – Mental Health 6, 100331. https://doi.org/10.1016/j.ssmmh.2024.100331
• Marttila, Eetu & Koivula, Aki & Räsänen, Pekka (2021) Does excessive social media use decrease subjective well-being? A longitudinal analysis of the relationship between problematic use, loneliness and life satisfaction. Telematics and Informatics 59, 101556. https://doi.org/10.1016/j.tele.2020.101556
• Oksa, R. (2022). Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media use at Work. Doctoral dissertation,Tamepere University, Faculty of Social Sciences. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2578-7  
• Shannon, Holly & Bush, Katie & Villeneuve, Paul J. & Hellemans, Kim Gc & Guimond, Synthia (2022) Problematic social media use in adolescents and young adults: Systematic review and meta-analysis. JMIR Mental Health 9 (4). https://doi.org/10.2196/33450
• van Zoonen, W., Treem, J. W., & ter Hoeven, C. L. (2022). A tool and a tyrant: Social media and well-being in organizational contexts. Current Opinion in Psychology, 45, Article 101300. https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2022.101300