Pitkät hakuprosessit kuormittavat työtä hakevia viestijöitä – rekrytoijilta toivotaan selkeyttä viestinnässä ja työnkuvien määrittelyssä

Noin 95 prosenttia Viestin ry:n työtä etsivistä jäsenistä kokee työnhaun kuormittavaksi, kertoo Viesti toteuttama kysely. Jopa 83 prosenttia kokee itsensä uupuneeksi hakiessaan töitä. Erityisesti rekrytointiin liittyvät tehtävät, kuten videot, pitkät rekrytointiprosessit ja saamatta jääneet vastaukset lisäävät kuormitusta. Moni kokee työnhaun myös heikentäneen ammatillista identiteettiään. Viestin jäsenille suunnattuun kyselyyn vastasi 130 henkilöä ja se toteutettiin ajalla 14.–31.10.2025.

Viesti ry:n tekemän, työn haun kuormittavuutta koskevan kyselyn vastauksissa korostuu kova kilpailu viestinnän alan työpaikoista. Tällä hetkellä yhteen viestinnän alan avoimeen tehtävään saattaa saapua enimmillään satoja hakemuksia.

– Jokaiseen hakemaani paikkaan (joista on ilmoitettu hakijamäärä) on ollut 100–700 hakemusta. Olen hakenut vuoden, eräs vastaaja kuvaa tilannettaan.

Jopa 83 prosenttia viestinnän ammattilaisista kokee itsensä uupuneeksi hakiessaan töitä.

– Jäsenten vastauksissa näkyy, että tämän hetkinen työmarkkinatilanne on poikkeuksellisen haastava, kun työttömyys on ollut kasvussa ja avoimien työpaikkojen määrä vähäinen, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Erottautuminen hakijamassasta koetaankin haastavimmaksi asiaksi työnhaussa (77,7 %). Vastaajista 67 prosenttia koki ammatillisen identiteetin myös heikentyneen huomattavasti tai jokseenkin työnhaun vuoksi.

Puolet vastaajista on hakenut töitä aktiiviseksi kahdesta kuukaudesta vuoteen. Noin 40 prosenttia hakee töitä joka viikko, kun taas kuukausittain töitä hakee noin 39 prosenttia vastaajista. Vastaajista noin 18 prosenttia kertoo hakevansa töitä vain silloin, kun huomaa kiinnostava paikan olevan auki. 

Reilu enemmistö (91,5 %) etsii vielä uutta työpaikkaa. Noin puolet vastaajista (50,8 %) uskoo, että saisi uuden työn viimeistään vuoden 2026 aikana. Reilu neljännes (26,2 %) puolestaan ajattelee, että siihen voi mennä useampi vuosi.

Kysely kohdistettiin sekä työssä oleville uutta työtä hakeville että jo työttömänä olleille ja lomautetuille.

Kuormitusta lisää moniosaiset rekrytoinnit, hakuportaalien kankeus ja ghostaus

Kuormittavimmaksi koettiin erilaiset ennakkotehtävät tai muut rekrytointiin liittyvät tehtävät. Vastaajista 94,6 prosenttia kertoo kokevansa viestinnän rekrytointiprosessit erittäin tai jokseenkin työllistäviksi. Erityisesti videoiden, portfolioiden ja ennakkotehtävien tekeminen sekä monimutkaiset hakuportaalit koetaan raskaiksi.

– Rekryprosesseja tulisi monessa tapauksessa keventää. Monesti työnhakijoilta vaaditaan heti ensimmäisessä vaiheessa todella paljon, eräs vastaaja pohtii. 

Samalla pitkät rekrytointiprosessit, rekrytointiviestinnän vähyys ja se, että ei tule valituksi hakemaansa tehtävään, lisäävät hakijoiden kuormitusta.

– Nyt on todella pitkät prosessit, ja saattaa olla useita kierroksia ja ennakkotehtäviä. Ne vievät paljon aikaa. Välissä myös usein pitkä hiljaisuus, rekrytointiviestintään ei tunnuta panostettavan tarpeeksi, yksi vastaaja kuvaa työnhakua.

Osa kyselyyn vastanneista kertoo myös kokeneensa ikäsyrjintää tai iän vaikuttaneen negatiivisesti hakuun. Rekrytoijien toivotaankin antavan mahdollisuuksia myös iäkkäämmille hakijoille.

Työnhakijoiden terveiset rekrytoijille: Olkaa realistisia ja viestikää haun kulusta

Alan rekrytointeihin ja työtilanteeseen kaivataan kovasti muutosta, kyselystä ilmenee. Useat vastaajat peräänkuuluttavat avointa ja selkeää viestintää hakuprosessien aikana sekä tehtävänkuvien tarkkaa määrittelyä ja realistista rajausta. Moni vastaaja toi esille, että viestinnän tehtäviin edellytetään usein osaamista liian monista viestinnän osa-alueista.

– Viestijä ei voi olla toiveiden tynnyri ja vastata ‘kyllä’ kaikkiin toiveisiin. Ala on monipuolistunut, joten keskeiset osaamiset olisi hyvä rekrytoijankin miettiä. Monta asiaa voi oppia työssä, eräs vastaaja kuvailee.

Useammassa avoimessa vastauksessa nostetaankin esille työssä oppiminen. Hakijan tai valittavan henkilön ei välttämättä tarvitsisi olla “valmis paketti”, vaan hakijan potentiaaliin täytyy myös uskoa.

”Ala on monipuolistunut, joten keskeiset osaamiset olisi hyvä rekrytoijankin miettiä. Monta asiaa voi oppia työssä.”

Avoimessa rekrytointiviestinnässä toivotaan kiinnitettävän huomiota erityisesti tehtävän palkkaukseen ja hylkäysviesteihin.

Erityisesti valinnan perusteluita toivotaan avattavan enemmän. Hyvin laaditusta hylkäysviestistä käy ilmi, mitä valinnassa on lopulta painotettu. Vaikka yksilöllistä palautetta ei voisi antaa, parhaimmillaan viestistä jää hakijalle huojentunut olo ja selkeä mieli.

Myös työpaikkailmoituksissa ilmoitetut, toisinaan poikkeuksellisen matalat palkat vaativasta työstä ihmetyttävät työnhakijoita.

– Tarkistakaa viestintäalan palkkasuositukset ja mielellään myös noudattakaa niitä. Kyseessä on asiantuntijatehtävä, johon usein vaaditaan korkeakoulutus, yksi vastaaja painottaa. 

– Ensi vuonna palkkaukseen liittyvään viestintään onkin panostettava entistä enemmän, kun Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan. Sen mukaan muun muassa työpaikkailmoituksissa täytyy ilmoittaa tehtävän palkkauksesta. Nykyään palkkatietoja ei aina ilmoituksista löydy, Repo sanoo. 

Viesti on julkaissut vähimmäispalkkaussuositukset yksittyiselle sektorille. Opasta voi hyödyntää niin työntekijät ja työnhakijat kuin rekrytoijatkin. Löydät suositukset täältä.