Muutosneuvottelut elinvoimakeskuksissa ja KEHA-keskuksessa – johdonmukainen muutosviestintä ja viestinnän riittävät resurssit ovat välttämättömiä

Vuoden alussa perustetuissa kymmenessä elinvoimakeskuksessa ja KEHA-keskuksessa käynnistyy massiiviset muutosneuvottelut. Tavoitteena on vähentää jopa 296 työntekijää 2 100:sta. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan siitä, että yt:t tulevat liian pian uusien elinvoimakeskusten perustamisen perään, ja että osa työntekijöistä joutui lukemaan yt:istä mediasta.

– Julkinen sektori on alkanut suurten rakenneuudistusten vanavedessä tekemään poikkeuksellisen suuria irtisanomisia, joten henkilöstön jaksaminen on todella koetuksella. On erikoista aloittaa yt:t vain kaksi kuukautta uusien elinvoimakeskusten aloittamisen jälkeen. Työntekijöiden asemaa heikentää myös se, että luottamusmiesjärjestelmä virastoihin on ollut vasta rakenteilla, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

– Meille on kantautunut myös viestiä siitä, että yt:istä tiedotettiin hiihtolomien aikana, jolloin osa työntekijöistä oli lomalla. Osa työntekijöistä sai tiedon vähennyksistä mediasta. Lisäksi alkutiedotteen jälkeen muutosviestintä on hajautunut yhdelletoista virastolle, vaikka muutosviestintää olisi nyt tärkeää johtaa koordinoidusti ja varmistaa, että kaikki saavat yhdenmukaisen tiedon.

Repo muistuttaa, että näin suurten muutosten keskellä työnantajan on otettava tosissaan muutosviestinnän merkitys sekä tilanteen vakavuus ja tuettava työyhteisöä parhaalla mahdollisella tavalla. Avoin muutosviestintä on erityisesti johdon vastuulla ja johtamisviestinnällä on keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa. 

– Yt-viestintä on vahvasti normitettua, mutta se ei kiellä ennakoivaa viestintää tai empatian osoittamista muutosten keskellä. Julkishallinto on valtavien rakennemuutosten keskellä, joten vähintä, mitä voi tehdä, on pyrkiä rakentamaan avoimuutta ja luottamusta viestinnällä sekä pitämällä työyhteisö tietoisena muutoksen vaiheista ja päätösten perusteluista. Viestinnän ammattilaiset eivät pysty tekemään tätä työtään, jos johto ei kommunikoi avoimesti tilanteen kulusta.

Hyvässä muutosviestinnässä tärkeää on viestiä tasapuolisesti ja säännöllisesti koko muutosprosessin ajan.

– Toimintakyvyn palauttamiseksi viestinnän on jatkuttava myös muutoksen toteutumisen jälkeen. Lisäksi on varmistettava henkilöstön kuulluksi tuleminen. Esihenkilöillä on luonnollisesti oltava pääsy ajantasaiseen tietoon, jotta he pystyvät vastaamaan työntekijöiden kysymyksiin, Repo sanoo.

Toimiva julkishallinto ja turvallinen yhteiskunta tarvitsevat vahvan viestinnän

Yhteiskunnan viestinnällistyminen on lisännyt avoimen, oikea-aikaisen, faktapohjaisen ja ennakoivan viestinnän merkitystä. Sitä alleviivaavat muun muassa sosiaalisen median kasvu tiedonsaannin kanavana, palveluiden digitalisoituminen, tekoälymurros sekä informaatiovaikuttamisen ja kyberhyökkäyksien määrän kasvu.

Repo korostaa, että julkishallinnon viestintä on osa kokonaisturvallisuutta, ja turvallinen yhteiskunta tarvitsee vahvan viestinnän. 

– Yhteiskuntamme keskeisten instituutioiden äänen on kuuluttava varsinkin tässä ajassa, kun informaatiovaikuttaminen sekä mis- ja disinformaatio ovat lisääntyneet ja tekoälyllä pystytään hämärtämään todellisuuden rajoja. Viestinnän resurssien varmistaminen on osa alueiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä kansalaisten perusoikeuksien turvaamista. Jos viestinnästä leikataan, tasavertainen tiedonkulku keskeisistä palveluista alueilla heikkenee. Tämä on haitallista koko yhteiskunnan vakaudelle.

Jatkuvien muutosten keskellä viestinnän ammattilaisten osaaminen on välttämätön osa muutoksen hallintaa.

– Viestinnän ammattilaisilla on kriittistä osaamista hoitaa muutosprosessit asianmukaisesti, ja näiden jatkuvien muutosten keskellä suosittelen vahvasti hyödyntämään tätä osaamista. Viestintä turvaa julkishallinnon toimintakyvyn, eikä luottamusta julkishallintoon synny ilman avointa ja ammattimaista viestintää, Repo sanoo. 

Neuvottelut alkavat maaliskuun toisella viikolla

Valtakunnalliset yt-neuvottelut käynnistyvät viikolla 11 eli 9.3.2026 alkavalla viikolla. Näissä neuvotteluissa tarkastellaan yhteisiä perusteita, vaikutuksia sekä virastojen yhteisiin menoihin liittyviä kokonaisuuksia.

Virastokohtaiset neuvottelut alkavat myöhemmin keväällä. Niiden aikana määritellään tarkemmin mahdolliset henkilöstövähennykset, rakenteelliset muutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt.

Yt-neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa. Mahdolliset sopeuttamistoimet henkilötasolla tarkentuvat virastokohtaisten neuvottelujen päätyttyä.

Oletko töissä elinvoima- tai KEHA-keskuksessa?

Kerro meille tilanteesta ja ajatuksistasi tällä lomakkeella.

Työ- ja virkasuhdeneuvonta on tukenasi muutostilanteessa

Viestin jäsenenä saat ilmaista lakiapua työ- ja virkasuhdeneuvonnan juristeilta myös muutosneuvotteluihin liittyen. Voit olla yhteydessä neuvontaan sähköpostitse tai puhelimitse. Muista mainita sähköpostiviestissä nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenjärjestösi ja kuvaus siitä, millaisessa asiassa tarvitset apua.

Sähköposti: julkinensektori@akavanerityisalat.fi 
Puhelinaika arkisin klo 9–14: 0201 235 310

Lisätietoja:

Siina Repo
toiminnanjohtaja, Viesti ry
puh. 040 485 0008
siina.repo@viesti.fi