Vieraskynä: Toivon ylläpitäminen – viestijän tulevaisuuden taito
Toivoon kytkeytyy paljon: se on lähde rohkeuteen ja tie toimintaan. Miten toiveikkuutta voi pitää yllä, jos maailma savuaa ja työelämä sakkaa?
Toivon ylläpitäminen on yksi oleellisimpia metataitojamme. Näin arvioivat esimerkiksi tulevaisuuden tutkijat. Mitä toivo sitten on? Se ei ole pelkkä tunne, vaan se on asenne, mindset, joka mahdollistaa toiminnan. Se suuntaa meitä tekemään ja toimimaan kohti tavoitteita. Toivo tuottaa kyvyn nähdä mahdollisuuksia.
Viestin jäsenistökin on joutunut viime vuosina kohtaamaan yhä karumpaa työelämää, kun toimintaympäristö on alkanut muuttua rivakalla tahdilla. Työssä olevat puurtavat yhä enemmän, laajemmin ja nopeammin. Jotkut ovat joutuneet työelämän reunoille koettaen hypätä takaisin pyörivään karuselliin. Miten esimerkiksi nyt työttömänä olevat viestinnän ammattilaiset voivat olla toiveikkaita, jos jokaiseen avoimeen pestiin on satoja hakijoita?
Tulevaisuudessa joudumme ehkä mukautumaan tilanteeseen, jossa työelämän ennakoitavuus vähenee entisestään. Tällöinkin on syytä valita toivo – ja toimia. Puhutaan radikaalista toivosta, joka on toimintaan suuntaava asenne tilanteessa, jossa ei ole vielä mitään tietoa tulevasta. Mutta useimmiten meillä kuitenkin on jo olemassa merkkejä tulevasta ja paljon hyvää, joka kannattaa huomata.
”Toivossa on kyse todellisten mahdollisuuksien näkemisestä, selviytymiskyvystä ja toimimisesta.”
Mistä toivo syntyy? Näin voit saada siitä kiinni:
- Toivoa voi pitää yllä toiminnalla. Toivo ja toimijuus kulkevat koko ajan käsi kädessä. Tee mielekkäitä asioita. Erityisesti niitä, joissa koet merkitystä.
- Toimijuutta voi pitää yllä toivolla. Kun asenteesi on toiveikas: ”eteenpäin mennään”, todennäköisesti myös pystyt etenemään.
- Hakeudu muiden pariin. Älä jää yksin pohtimaan uhkakuvia. Jos työporukkaa ei ole tai sieltä ei löydy kaikupohjaa, mieti, mitä muita yhteisöjä sinulla on. Keskustele muiden kanssa kasvotusten – myös onnistumisista ja innostumisista.
- Kiinnitä huomio hyvään, vahvaan ja siihen, mikä jo toimii. Kun näet vahvan, uskallat toivoa.
- Etsi koko ajan vaihtoehtoja. Älä anna katseen kapeutua, vaan havainnoi, mitä ympärillä on.
Vastikään oli keskustelua toivon ja toimijuuden suhteesta onnellisuusfilosofi Frank Martelan aloittamana. Hän esitti, että nuoret eivät tarvitse toivoa, vaan toimijuutta. Eli hän kritisoi esimerkiksi poliitikkojen toivopuhetta sisällöllisesti tyhjänä. Ja totta on, että pelkkä toivon hokeminen ei tuo meille hyvää. Emme tavoittele hopiumia, jossa nojataan epärealistisiin odotuksiin ja sitten petytään. Toivossa on kyse todellisten mahdollisuuksien näkemisestä, selviytymiskyvystä ja toimimisesta.
Viestijänä pystyt usein vaikuttamaan sisältöihin. Vaikka algoritmi ja uutisvirta nostavat aina negatiivisen pintaan, voisiko sisällöissä olla myös sellaista, joka vahvistaa yhteistä toivoa? Voiko hyvän huomata?

Kirjoittaja
YTM Päivi Jokimäki on ratkaisukeskeinen valmentaja ja työnohjaaja ja työhyvinvointiin ja työelämään erikoistunut viestijä ja journalisti.
Psst! Päivi vetää Viestin työttömille viestijöille tarkoitettua valmentavaa työnohjausryhmää, joka käynnistyy elokuussa. Yksi ryhmässä käsiteltävistä teemoista on toivon mindset. Lue lisää ja hakeudu ryhmään täällä.