Kannanotto: Viesti ry on huolissaan esitetyistä muutoksista työsopimuslakiin – naisvaltaisella viestintäalalla määräaikaisten asema heikkenisi merkittävästi
Hallituksen esitysluonnos työsopimuslain muutoksista on lähtenyt kesäkuun alussa lausuntokierrokselle. Esitystä perustellaan sillä, että se purkaisi työllistämisen esteitä. Esityksen yksi keskeisimpiä muutoksia on määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen. Esitys on kuitenkin saanut jo runsaasti kritiikkiä ammattiliitoilta. Myös Viesti on huolissaan siitä, että muutokset lisäisivät raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä heikentäisivät jo entuudestaan heikossa asemassa olevien määräaikaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.
Hallitus on esittämässä työsopimuslakiin muutoksia, joista ammattiliitot ovat jälleen huolissaan. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä.
Tällä hetkellä työsopimus on lähtökohtaisesti tehtävä toistaiseksi voimassaolevana, jos määräaikaisuudelle ei ole perustetta. Perusteita voivat olla esimerkiksi sijaisuus tai se, että työntekijää tarvitaan tietyn ajan kestävään projektiin. Kausityöstä on säädetty erikseen.
Hallituksen esityksen mukaan lomautuksesta voisi jatkossa ilmoittaa viimeistään viikkoa ennen sen alkamista, kun nykyinen ilmoitusaika on kaksi viikkoa. Lisäksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä ei enää tarvitsisi ottaa takaisin töihin pienemmissä yrityksissä.
Uuden työsopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n havainnot esitetyistä muutoksista
1. Työntekijän asema heikkenee merkittävästi
Lakimuutokset heikentävät työsuhdeturvaa ilman tasapainottavia toimia, ja toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisuus murenee. Määräaikaisilla työntekijöillä on jo nyt vaikeuksia palautua töistä, koska heille ei kerry esimerkiksi täysimääräisesti lomia ja huoli työsuhteen jatkumisesta on jatkuvasti aktiivinen.
Muutokset heikentäisivät työntekijöiden suojaa ja työmarkkina-asemaa – erityisesti naisilla, nuorilla ja matalapalkka-aloilla.
2. Määräaikaisten sopimusten käyttöä helpotettaisiin liikaa
Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että Suomessa määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus on korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Suomessa osuus on EU-maista viidenneksi korkein. Lakimuutos lisää määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja samalla työelämän epävarmuutta entisestään.
Ongelmallista myös on, että uuden lain sääntelyä voisi soveltaa myös työpaikoilla, jossa ei olisi esteitä rekrytoinnille.
3. Syrjintäriski kasvaa
Jo tällä hetkellä yleisin Raskaussyrjintä Suomessa – tutkimuksen mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Hallituksen esitysluonnoksessa on suoraan todettu, että siltä osin, kuin määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä sekä muu syrjintä, kuten etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä, voivat lisääntyä lakimuutosten seurauksena. Suurin osa määräaikaisista työntekijöistä koko Euroopan tasolla on naisia. Myös esimerkiksi viestintäala on naisvaltainen, joten heikennykset koskisivat erityisesti viestijöitä.
4. Esitys rikkoo kansainvälisiä velvoitteita
EU-direktiivit ja ILO:n yleissopimukset edellyttävät suojaa määräaikaisuuksien väärinkäytöiltä, jota nyt ei esitetä. Kun hallitus myöntää, että muutokset voivat lisätä esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintää, se tietoisesti rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.
Esitys mahdollistaa työnantajalle määräaikaisuuksien käytön ilman arviointia työvoiman tarpeen pysyvyydestä ja mahdollistaa aiemmin käytettyjen keinojen kiertämisen.
5. Työllisyysvaikutukset ovat heikkoja ja työnantajariskiä siirretään työntekijöille
Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien lisäämisellä ei saada aikaan työllisyyden kasvua. Päinvastoin, se voi johtaa heikkoihin ja pysyvästi matalapalkkaisiin työsuhteisiin, mikä heikentää niin ostovoimaa kuin verotulojakin.
6. Tarvittavat muutokset pitää tehdä kohdennetusti – ei koskemaan kaikkia
Lakimuutoksen tavoitteena on helpottaa erityisesti pienten yritysten ja yritysten, jotka tarvitsevat tilapäistä työvoimaa, tilannetta. Tällöin olisi tärkeää, että toimet kohdennettaisiin juuri näihin yrityksiin, eikä laajennettaisi koko työmarkkinakentälle. Myös viestinnän kentällä on pienyrittäjiä, joilla voi olla vaihtelevaa tarvetta lisätyövoimalle.
7. Lomautusaikaa lyhennettäisiin haitallisesti
Ilmoitusajan puolittaminen aiheuttaa työntekijälle kohtuuttoman tilanteen, koska hän ei pysty varautumaan tähän taloudellisesti ja hakemaan tässä ajassa uutta työtä. Yrityksillä ja organisaatioilla on yleensä näkymä pidemmälle ja näillä on paremmat edellytykset varautumiseen.
Viesti ry esittää, että hallitus peruisi esityksensä ja turvaa työntekijöiden oikeudet kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Työsuhdeturvaa ei saa murentaa jo muutoinkin epävarmassa työllisyystilanteessa.
Viesti ry:n mukaan määräaikaisten työntekijöiden oikeuksia pitäisi pikemminkin lisätä, esimerkiksi päivittämällä vuosilomalakia ja takaamalla pätkätyöntekijöille samat lomat kuin vakituisillakin on. Lomaa pitäisi siis kertyä jokaiselle palvelussuhteen aloittavalle vähintää 2,5 päivää kuukaudessa. Palautumisen merkitys on hektisessä työelämässä yhä tärkeämpää.
Lisätietoja:
Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry
040 485 0008
siina.repo@viesti.fi