Valtionhallinnon leikkaukset uhkaavat lakisääteisten tehtävien toteutumista
Lakisääteiset julkisen hallinnon tehtävät onnistuvat vain osaavan ja riittävän henkilöstön työllä, muistuttavat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n lisäksi sen kattojärjestö Akavan Erityisalat sekä jäsenjärjestöt Specia, Skilla sekä Suomen Verotarkastajat SVT yhteisessä kannanotossaan 7.8.2024.

Liittoja huolettaa, ymmärretäänkö hyvän valtionhallinnon merkitys yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja vakauden tukipilarina. Toimiva hallinto edellyttää osaavan ja riittävän henkilöstön työpanosta. Myös viestinnän resurssit ovat suunniteltujen valtionhallinnon leikkausten vuoksi uhattuina.
Ammattimainen viestintä on osa turvallista yhteiskuntaa ja vahvistaa demokratiaa
Kriisiviestinnän taidot, nopea reagointikyky yllättävissä tilanteissa, ennakoiminen ja informaatiovaikuttamiselta suojautuminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
–Globaalit kriisit ovat muuttaneet maailmaa. Ne ovat osoittaneet sen, että yhteiskunta tarvitsee muutoksista, pandemioista ja kriiseistä selviytymiseen laadukasta viestintää, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.
Ammattilaisten tekemä viestintä ja viestinnän resursointi ovat keskeinen osa hyvää hallintoa ja sen strateginen rooli on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
–Viestinnän tavoitteena on vahvistaa demokratiaa sekä lisätä hallinnon avoimuutta, muistuttaa Repo.
Hyvä hallinto on kansalaisten etu
Kansalaisten keskuudessa julkisen hallinnon arvostus on noussut, kertoo kattojärjestömme Akavan Erityisalojen tuore Verianilla (entinen Kantar) teettämä tutkimus.
Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinlakimies Kari Eskola nostaa esille, että hyvä hallinto valvoo myös suomalaisten etua esimerkiksi Euroopan unionissa.
–Samainen hallinto käytäntöön panee meille soveltuvalla tavalla kansainväliset velvoitteet ja normit. Meillä on pieni ja avoin talous, johon globaalit ilmiöt iskevät voimalla. Tietoon ja tutkimukseen perustuva hyvä, osaava ja riittävästi mitoitettu hallinto vahvistaa meitä kansakuntana, Eskola sanoo.
Hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistettiin kevään kehysriihessä noin 150 miljoonan euron lisäleikkaukset. Valtionhallinnon säästötoimia myös aikaistettiin jo ensi vuodeksi ja nyt odotetaan budjettiriihen säästöesityksiä. Jo ilmoitettujen säästöjen on ennakoitu johtavan lähivuosina tuhansien viranhaltijoiden irtisanomiseen.
Hallitus perustelee leikkauksia valtionhallinnon henkilöstömäärän kasvulla vuodesta 2017, mutta tämä kasvu perustuu ennen muuta panostuksiin, joita on perustellusti tehty turvallisuusaloihin ja työllisyyspalveluihin, liitot huomauttavat. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla henkilöstömäärä on pienentynyt merkittävästi reilun kymmenen vuoden aikana ns. tuottavuusohjelmien, eläköitymisten ja henkilöstön vaihtuvuuden myötä.
–Pahin uhkakuva henkilöstön näkökulmasta on, että tehtävät nimellisesti jäävät, mutta iso osa niiden tekijöistä irtisanotaan tai muuten poistuu. Jos ennakoidut henkilöstösäästöt toteutuvat, valtio ei selviä nykyisistä lakisääteisistä tehtävistään, vaan niitä on karsittava jo kohtuullisen henkilöstöpolitiikan nimissä, liitot sanovat.
Lisätiedot:
Siina Repo, toiminnanjohtaja, Viesti, puh. 040 485 0008
Kari Eskola, johtava työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, puh. 040 590 5693