Valtionhallinnon säästöt heikentävät hallinnon avoimuutta, vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan valtionhallinnon säästötoimenpiteiden vaikutuksista viestinnän laatuun. Viestintä on olennainen osa myös valtionhallinnon organisaatioiden strategista johtamista. Merkitys korostuu entisestään nykyisessä yhteiskunnassa, jota haastavat disinformaatio, polarisoituminen ja viestinnän monikanavaisuus.

Hallitusohjelman ja hallituksen kevään 2024 kehysriihen päätösten seurauksena valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuu yhteensä 393 miljoonan euron vuotuinen säästötarve vuodesta 2027 alkaen (Valtiovarainministeriö, valtionhallinnon tuottavuusohjelma)

Säästötoimenpiteet ovat jo useassa organisaatiossa johtaneet viestinnän resurssien vähenemiseen ja palveluiden ostoihin kohdistuviin leikkauksiin. Tuorein huolestuttava esimerkki tästä on Rikosseuraamuslaitos, jossa muutosneuvottelujen seurauksena päätettiin lakkauttaa erillinen viestintäyksikkö ja viestintäpäällikön virka. Viestinnän asiantuntijat hajautetaan työskentelemään eri osastoille, mikä heikentää viestinnän strategista johtamista merkittävästi. Johdon tuen yksikköön perustetaan lisäksi pieni viestinnän tiimi.

Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi muun muassa Sitrassa on käynnissä muutosneuvottelut, joissa vaakalaudalla on myös viestintä.

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry muistuttaa, että viestintä ei ole pelkkä tukitoiminto, vaan keskeinen osa organisaation tavoitteiden saavuttamista. Ilman strategista johtamista ja riittäviä resursseja viestinnän laatu ja vaikuttavuus kärsivät, mikä voi heikentää kansalaisten ja sidosryhmien luottamusta valtionhallintoon sekä vaikeuttaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. 

Esimerkiksi Rikosseuraamuslaitos toimii yhteiskunnallisesti merkittävällä ja mielipiteitä herättävällä hallinnonalalla, joka on jatkuvasti julkisuuden ja kansalaiskeskustelun kohteena. Sen toiminnan läpinäkyvyys edellyttää ammattimaista ja hyvin johdettua viestintää, jolla voidaan ehkäistä virheellistä tietoa, selkeyttää monimutkaisia kysymyksiä ja edistää ymmärrystä oikeudenhoidosta.

Oikeusministeriöön kohdistuvat säästöt ovat yleistä linjaa pienemmät, sillä hallitus haluaa panostaa turvallisuuteen ja turvata oikeudenhoidon toimintakyvyn (Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma). Siksi onkin huolestuttavaa, että Rikosseuraamuslaitoksessa on päätetty säästää juuri viestinnästä.

–Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa korostetaan viestinnän merkitystä osana hyvää hallintoa ja demokratiaa. Näitä periaatteita ei voida toteuttaa, jos viestintäresursseja jatkuvasti leikataan, sanoo Viestin toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viesti ry muistuttaa siitä, että hyvin johdettu ja resursoitu viestintä on investointi, joka parantaa hallinnon avoimuutta, vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Viesti ry kehottaa valtionhallintoa tunnustamaan viestinnän arvon ja varmistamaan, että viestintä säilyy strategisesti johdettuna ja riittävästi resursoituna toimintona kaikilla hallinnonaloilla.

Lisätiedot:

Siina Repo
toiminnanjohtaja
siina.repo@viesti.fi
0404850008