Viesti ry: Veronkevennykset tervetulleita, mutta huoli julkishallinnon viestinnän resursseista kasvaa

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry pitää ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron kevennyksiä tervetulleina kasvutoimina, mutta on huolissaan julkishallinnon leikkausten vaikutuksista viestinnän resursseihin, kriisivalmiuteen ja hallinnon avoimuuteen. Leikkaukset uhkaavat heikentää demokratian tukirankana toimivaa, strategista viranomaisviestintää sekä jarruttaa yhteiskunnan kasvua ja turvallisuutta.

Ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron kevennykset ovat tervetulleita kasvutoimia viestintäalan palkansaajille ja yrittäjille. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on kuitenkin huolissaan siitä, että julkishallinnon leikkaukset heikentävät viestinnän resursseja ja hallinnon avoimuutta.

Hallitus päätti puoliväliriihessä 130 miljoonan euron säästöistä valtionhallinnossa sekä 75 miljoonan euron lisäleikkauksista kuntien valtionosuuksiin vuodesta 2026 alkaen. Valtionhallinnon säästöjen kohdentuminen tarkentuu kesäkuussa 2025.

– Valtion viestinnästä on jo nyt leikattu, mikä vaikeuttaa lakisääteisten tehtävien, kuten avoimuuden ja tiedonsaannin, turvaamista, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksessa viestintäyksikkö on päätetty lakkauttaa ja hajauttaa viestintä eri osastoille.

– Tällaiset ratkaisut heikentävät viestinnän strategista johtamista. Tämä kehitys on ristiriidassa myös hallitusohjelman kanssa, jossa viestinnän strateginen merkitys tunnustetaan.

Viestintä turvaa demokratiaa ja vauhdittaa kasvua

Viesti ry muistuttaa, että viestinnän heikentyminen vaarantaa julkishallinnon roolin demokratian tukirankana.

– Tehokas viranomais- ja kuntaviestintä ovat kriittisiä ajassa, jossa yhteiskuntaa haastavat disinformaatio, kriisit, polarisaatio, kyberuhat, yhä nopeatempoisempi mediaympäristö, informaatiovaikuttaminen ja informaatiotulva, Repo sanoo.

Viestintä tukee myös talouskasvua, sillä esimerkiksi kuntaviestintä ja -markkinointi houkuttelevat alueille yrityksiä, investointeja ja uusia asukkaita.

– Viestinnällä sitoutetaan asukkaat osaksi kuntayhteisöä. Kuntien tehtävä on myös kertoa lakisääteisistä palveluistaan ja neuvoa, miten palveluiden piiriin pääsee.

Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä

Hallitus päätti leikata korkeakoulujen rahoitusta lähes 120 miljoonalla eurolla. Viesti ry näkee tämän vaarantavan laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen – myös viestinnän alalla, jolla tarve osaamiselle kasvaa jatkuvasti.

– Viestinnän tutkimus ja koulutus ovat keskeisiä yhteiskunnan resilienssille ja kasvulle. Sen merkitys muutoksessa on kriittinen. Viestintäala on kehittynyt nopeasti ja yhteiskunta on viestinnällistynyt voimakkaasti, ​siksi tämän alan tutkimusta ja korkeakoulutusta tarvitaan kipeästi, Repo toteaa.

Ammattijärjestöjen rooli työelämässä on tärkeä

Viesti ry kritisoi myös päätöstä poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Se heikentää palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin.

– Toimivat instituutiot ja moniäänisyys ovat menestyvien yhteiskuntien perusta. Ammattijärjestöt tukevat jäsentensä palkkakehitystä, ostovoimaa, osaamista ja työllistymistä. Siksi jäsenmaksut tulisi voida nähdä tulonhankkimiskuluina, Repo sanoo.

Positiivista kehitystä

Viesti ry kiittää ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron kevennyksiä sekä yhdistelmävakuutuksen etenemistä. Yhdistelmävakuutus helpottaa palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämistä viestintäalalla, johon korkeakoulutettujen lisääntyvä työttömyys on myös vaikuttanut. Myös lakimuutosesityksen peruuttaminen palkattomasta ensimmäisestä sairauslomapäivästä saa kiitosta.

– Positiivista on ollut myös se, että nykyisessä hallitusohjelmassa on todettu, että viestintä on osa strategista johtamista. Tämä linjaus korostaa viestinnän merkitystä osana julkishallinnon johtamista ja päätöksentekoa eikä tätä sovi unohtaa budjetoinnissakaan, sanoo Repo.

Lisätietoja:

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry