Viestinnän trendit 2025
Vuosi 2025 on alkanut viestinnän alalla hankalassa työllisyystilanteessa. Samaan aikaan viestinnän ammattilaiset kokevat töiden jatkuvasti lisääntyvän, työnkuvan laajenevan ja yllättävien tilanteiden lisääntyvän. Sosiaalisessa mediassa myllertää ja moni etsii nyt uusia kanavia. Yhteiskuntaa ravisuttavat myös entistä voimakkaammat ja pitkäkestoisemmat kyberhyökkäykset, jotka aiheuttavat uudenlaisia kriisiviestintätilanteita. Ajankohtaisiin ilmiöihin ja trendeihin pureuduttiin 7. helmikuuta Viestintä nyt – trendit 2025 -seminaarissa, jossa oli mukana lähes 800 viestijää. Avaamme tässä artikkelissa Viestin toiminnanjohtaja Siina Revon kokoamia viestinnän trendejä, joista jokaisen viestijän olisi syytä olla kartalla juuri nyt.
1. Viestinnän tehtäväkenttä ja vastuut laajenevat
Viestinnän ala kehittyy nopeasti ja viestintään tulee jatkuvasti uusia tehtäviä.
Tuoreessa Viesti ry:n jäsenille tehdyssä kyselyssä 71 prosenttia vastaajista kokee, että viestintään on tullut viimeisen kahden vuoden aikana täysin uusia tehtäviä ja vastuita. Vastaajista 59 prosenttia kertoo, että viestinnän työ on alkanut laajentua markkinoinnin, HR:n tai jonkin muun alan tehtäviin. Vastaajien mukaan mm. vastuullisuusasiat, myynnin ja markkinoinnin sekä johtamiseen liittyvät tehtävät ovat tulleet viestijöiden työpöydälle.
Vaatimukset viestintää kohtaan ovat ylipäätään kasvaneet (56 %). Viestinnän sisältöjä tehdään aiempaa enemmän (44 %), kanavien määrä on lisääntynyt (35 %) ja yllättävien ad hoc -tilanteiden määrä on kasvanut (41 %).
Lisääntynyt työmäärä koetaan viestinnässä ongelmaksi ja 84 prosenttia vastaajista kertookin, että töitä on niin paljon, että niitä täytyy tehdä myös vapaa-ajalla. Reilu viidennes kertoo tekevänsä töitä vapaa-ajalla hyvin usein.
Lisääntyvää työmäärää pahentaa myös se, ettei viestintään olla lisäämässä resursseja. Vastaajista 31 prosenttia sanoo, että työmäärää on lisännyt työntekijöiden vähentäminen ja töiden kasaantuminen yhä harvempien vastuulle.
Viestinnän ja markkinoinnin avoimien työpaikkojen määrä on tällä hetkellä ennätysalhainen. Viestinnän ammattilaisilla myös työttömyys lähti viime syksynä nousuun.
2. Tekoälyn strateginen rooli korostuu
Generatiivinen tekoäly on jo meille monelle tuttua sisällöntuotannossa ja sen ideoinnissa, tekstien luonnostelussa, videoiden tekemisessä ja niin edelleen. Tekoäly nopeuttaa sisällöntuotantoa ja mahdollistaa sisältöjen tuottamisen skaalautuvasti eri kanaviin.
Tekoälyä aletaan kuitenkin käyttää yhä enemmän myös strategisessa työssä sekä tulevaisuuden skenaarioiden tekemisessä. Siitä voi saada sparrausapua myös vaikkapa organisaation vision kiteyttämiseen.
Tekoälyn avulla pystytään käsittelemään suuria tietomääriä ja tunnistamaan piileviä trendejä, mikä auttaa organisaatioita ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia.
Tekoälyllä voidaan analysoida reaaliajassa viestinnän tehokkuutta, tunnistaa yleisön suhtautumista brändiin ja se voi antaa jopa suosituksia, miten dataa voidaan hyödyntää viestintästrategian tekemisessä.
Tekoäly auttaa myös viestinnän personoinnissa, eli viestintää voidaan kohdentaa tehokkaammin eri kohderyhmille. Myös viestinnän äänensävy on mahdollista skaalata läpi koko organisaation riippumatta kirjoittajasta.
3. Odotukset vastuullisuusviestintää kohtaan kasvavat
Organisaatioita haastaa tällä hetkellä se, että luottamus vastuullisuuteen ja vastuullisuusviestintään horjuu. Yli puolet suomalaisista (59 %) pitää yritysten vastuullisuusviestintää mainontana, mutta toisaalta ihmiset odottavat, että organisaatiot viestisivät enemmän vastuullisuusteoistaan.
Vastuullisuuteen liittyvä sääntely laajenee jatkuvasti yhä pienempiin yrityksiin, mutta vastuullisuuden portinvartijana toimii myös yleisö. Odotukset vastuullisuudesta korostuvat erityisesti somessa.
Tähän viittaavat myös Edelmanin luottamusbarometrit, joiden mukaan kuluttajien odotukset brändeiltä läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta ovat jatkuvasti kasvaneet.
Brändit ovatkin herkistyneet yleisön odotuksille: brändien on nyt korostuneesti panostettava avoimuuteen, vilpittömiin anteeksipyyntöihin ja konkreettisiin toimenpiteisiin maineensa suojaamiseksi sekä luottamuksen palauttamiseksi, jos maine saa kolhuja.
Kuluttajat odottavat yrityksiltä vastuullista toimintaa myös digitaalisten alustojen käytössä ja sitä, että organisaatioiden johto panostaisi enemmän disinformaation levittämisen estämiseen ja yritykset vetäisivät mainosrahoitusta pois alustoilta, jotka levittävät väärää tietoa.
Tämän vuoden (2025) Edelmanin luottamusbarometrin vastaajat ovat sitä mieltä, että yritykset eivät edelleenkään toimi riittävästi kontrolloidakseen tahallista väärän tiedon levittämistä.
4. Yleisön merkitys viestinnälle kasvaa
Viestinnässä kerätään yhä tarkempaa dataa yleisöstä. Viestijöiden pitää pystyä seuraamaan yhä useampaa kanavaa ja analysoimaan erilaisia keskusteluita entistä paremmin. Yleisön reaktiot ovat yhä kriittisempiä myös organisaatioiden maineen kannalta.
Riskinä ja haastena tällä hetkellä on yleisön hajautuminen: Kanavat muuttuvat kovaa vauhtia ja nyt sekä yleisö, media että muut organisaatiot hakevat omia kanaviaan kiivaasti. Viestinnän pitäisi nyt onnistua pysymään vauhdissa mukana siinä, minne eri kohderyhmät lopulta päätyvät. Organisaatioiden on pohdittava, mistä oma yleisö löytyy juuri nyt.
Yleistyvän sosiaalisen kuuntelun avulla organisaatiot pystyvät seuraamaan, mistä yleisö puhuu, miten se toimii ja miten se reagoi organisaation brändiin. Organisaatiot siis hyödyntävät sosiaalisen median keskustelujen seurantaa ymmärtääkseen yhä paremmin omaa kohdeyleisöjään.
Vahvistuva ilmiö on myös se, miten eri kanavat ovat alkaneet muuttua yhä arvolatautuneemmaksi. Kanavavalinnoilla osoitetaan omia arvoja, rakennetaan brändiä tai tehdään jopa asemointia poliittisella kentällä. Tästä ensimmäinen konkreettinen esimerkki oli Vihreiden puolueen poistuminen X:stä vedoten poliittisiin syihin – eli vastustaakseen äärioikeistolaista politiikkaa.
Yleisö on merkityksellistä myös organisaation tarinan kerronnan kannalta. Viestinnässä hyödynnetäänkin aktiivisesti asiakkaiden ja sidosryhmien tuottamaa sisältöä osana omaa tarinankerrontaa. User-Generated Content (UGC) eli käyttäjien luoma sisältö voi olla tehokas työkalu luottamuksen rakentamiseen kohdeyleisössä.
5. Sisällöiltä odotetaan yhä enemmän luovuutta
Brändit rikkovat perinteisiä kaavoja ja panostavat entistä luovempiin sisältöihin tavoittaakseen yleisönsä tehokkaammin. Luovuus näkyy yhä vahvemmin etenkin somessa.
Viestinnän määrä kasvaa jatkuvasti, joten erottautuminen on tärkeää. Myös kuluttajilla vaikuttaa olevan vahva kaipuu viihdyttävään sisältöön – eikä se näinä aikoina sinänsä ole ihme.
Someammattilaiset povaavat myös sitä, että videoiden ja audioiden merkitys kasvaa entisestään. Videoita kuunnellaan yhä useammin äänet päällä, joten audioonkin kannattaa panostaa pelkkien tekstityksien sijaan.
Viestinnän trendit 2025 ovat siis
1. Viestinnän tehtäväkenttä ja vastuut laajenevat
2. Tekoälyn strateginen rooli korostuu
3. Odotukset vastuullisuusviestintää kohtaan kasvavat
4. Yleisön merkitys viestinnässä kasvaa
5. Sisällöiltä odotetaan yhä enemmän luovuutta
Lähteet:
Aalto University https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2024/strategista-ennakointia-ei-pida-ulkoistaa-tekoalylle-oma-ajattelu-on-skenaariotyoskentelyn-tarkein-osuus?utm_source=chatgpt.com
Akava Works https://akavaworks.fi/julkaisut/lomautuskatsaukset/tyottomyys-ja-lomautuskatsaus-1-2025-pahalta-nayttaa-korkeakoulutettujen-tyottomyys-takoo-ennatyksia-uusiksi/ Avidly: https://www.avidlyagency.com/fi/tyomme/sosiaalisen-median-viisi-kiinnostavinta-trendia-vuodelle-2025?utm_campaign=FI%20-%20DBU%20-%20PR%20%26%20Communications&utm_medium=email&_hsenc=p2ANqtz-_5ybIKIGQNDYIj7iuNYYKSatfZn7HHODmdcrV6XFkkzJn3an4eQMhv9Z3xKuEZGyHfDuwjenaxZ_iztLqH9mpuDxBpNA&_hsmi=344873893&utm_content=344873893&utm_source=hs_automation#kaksi
Edelman Trust Barometer 2023 s. 37 ja 2025, s. 69 (osoittavat kuluttajien odotukset brändeiltä läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta) https://www.edelman.com/sites/g/files/aatuss191/files/2025-01/2025%20Edelman%20Trust%20Barometer_Final.pdf
Hootsuite
https://www.hootsuite.com/research/social-trends?srsltid=AfmBOorJGmq9vqLfRY1CaDpwoTXFauVuf63ca6Nx8lU_9GZSqw9vJ5Eu&utm_source=chatgpt.com
Isotalus, Pekka: sähköpostikeskustelu 17.1.2025
Korpi, Jone 2025: Siiloista siltoihin. Myynnin ja markkinoinnin yhteispeli räjähtävän kasvun katalyyttinä & koulutukset & keskustelut
Kubo Oy: https://www.kubo.fi/blogi/nain-tekoaly-vaikuttaa-viestinnan-ja-markkinoinnin-tekemiseen?utm_source=chatgpt.com
Kujala, Janne: 2019 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/851741/Kujala_Janne.pdf;jsessionid=216028B4B5EA1C02A20F0735FDCB0AEB?sequence=2
Ritala, Paavo: seminaaripuheenvuoro Viestinnän tulevaisuus -seminaarissa 20.11.2024
Makkonen, Milla: 2024 https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/179698/Kandi.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
Leppänen, Krista: 2024 https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/dfc6e79f-13db-4525-b816-885d3de654bb/content
Suomen Digimarkkinointi Oy https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/some-markkinoinnin-trendit-2025/?utm_source=chatgpt.com
Markkinointiuutiset 15.11.2024 https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/kysely-yli-puolet-suomalaisista-pitaa-yritysten-vastuullisuusviestintaa-mainontana
Seppälä, Piritta: https://viestintapiritta.fi/blogi/sosiaalisen-median-trendit-jarjestoille-2025/
Valtari, Minna: esitys Viestintä nyt -seminaarissa