Viestintä voi olla avainasemassa, kun haluamme vähentää työuupumusta ja kuormitusta työyhteisöissä – 3 vinkkiä

ViestiStipendi ojennettiin tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneelle Rosanna Lyytiselle, joka tutki töihin palanneiden työuupuneiden kokemuksia työyhteisön viestimästä sosiaalisesta tuesta. Pyysimme Rosannaa kirjoittamaan tutkimuksen tuloksista, joita esimerkiksi johtajat, HR tai viestinnän asiantuntijat voivat käyttää oman työnsä tukena.

Tälläkin hetkellä moni työssäkäyvä on vaarassa työuupua tai on jo työuupunut. Viimeisimmät arviot työhyvinvointimme tilasta ovat pysäyttävää luettavaa: noin joka neljännellä suomalaisella on kohonnut riski työuupumukseen tai on todennäköinen työuupumus*. Tämä voi siis tarkoittaa omassa työyhteisössäsi sitä, että joka neljäs työkaverisi on kovin kuormittunut. Se on paljon.

On selvää, että viime vuodet ovat olleet monille meistä liian raskaita. Monen elämässä ja työssä tapahtuu nyt muutenkin kaikkea odottamatonta ja muuttuvaa, ilman globaaleja kriisejäkin.

Muutoksen pitäisi lähteä sieltä, missä haasteet syntyvät

Usein työuupumuksen kohdanneelle tarjotaan vinkkejä, kuten ”vaihtamalla paranee” tai ”nyt asetat vaan rajoja”. Kyllä. Joskus yksilölähtöiset muutokset, kuten työpaikan vaihto tai ei:n sanominen, voivat olla todellakin avainasemassa toipumisessa. Ne eivät kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä ainoa ratkaisu, jos haluamme kitkeä työuupumusta pois työelämästä.

On absurdia, ettei työyhteisön roolia ole käsitelty työuupumusta koskevassa julkisessa keskustelussa juuri ollenkaan, vaikka puhutaan kokonaan tai ainakin osittain työstä lähtöisin olevasta oireyhtymästä. Eikö muutoksen pitäisi lähteä sieltä, missä haasteet syntyvät? 

Supportiivisen viestinnän, eli toisilta ihmisiltä haetun, saadun ja vastaanotetun sosiaalisen tuen, on jo aiemmin tunnistettu ehkäisevän työuupumusta. Aiemmin ei ole kuitenkaan selvitetty, millaista tukea tietotyötä tekevät asiantuntijat saavat työuupumuksen aikana ja siitä toipuessa. Tutkin aihetta pro gradu -tutkielmassani haastattelemalla kahdeksaa työuupumuksen kokenutta.

3 vinkkiä, miten voit tukea työuupunutta 

1. Esihenkilö, älä unohda emotionaalista tukea! Työuupumuksen kohdanneet työntekijät kokivat toipumisen eri vaiheissa monia epävarmuuden tunteita, kuten voimakasta syyllisyyttä ja jännitystä. Asiantuntijat kokivat erittäin merkitykselliseksi esihenkilön tarjoaman emotionaalisen tuen, kuten rauhoittavat sanat, jotka muistuttavat, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Esihenkilön sanoittama arvostus, kuten kehut hyvästä työstä tähän asti sekä anteeksipyynnöt liiallisesta työtaakasta, koettiin onnistuneina tuen antamisen keinoina. Niinkin pienet asiat, kuin työnantajan suunnalta tullut kukkalähetys tai tsemppiviesti sairausloma-ajalla, voivat toimia isoina välittämisen symboleina.

2. Emotionaalisen tuen lisäksi tarvitaan konkreettisia muutoksia! Sairauslomalta palanneet työuupuneet työntekijät arvostivat töihin paluun hetkellä selkeää viestintää ja uudelleenperehdytystä takaisin työhön. Sairausloman jälkeen työhön kaivataan myös usein muutoksia, jotta työuupumukseen johtaneet asiat eivät toistu uudelleen. Muutoskohteet olisi syytä pohtia esihenkilön ja työntekijän välisen avoimen ja säännöllisen keskustelun kautta. Tärkeää on myös linjata yhdessä, miten muutosta ja työntekijän hyvinvointia seurataan.

3. Säännöllinen ja pitkäjänteinen tuki on tarpeen! Työuupumuksesta toipuminen voi olla erittäin pitkä prosessi. Tulosten mukaan työuupumus kuitenkin unohtuu työyhteisöissä usein nopeasti. Työuupumuksesta toipuneet asiantuntijat kertoivat kaipaavansa työyhteisön tukea kuitenkin jopa vielä vuosi sairausloman jälkeen. Säännölliset ja riittävät keskustelut esihenkilön kanssa viikkojen ja kuukausien aikana siis korostuivat. Jos esihenkilö tai joku kollegoista kysyi useamman kuukauden jälkeen “miten voit” ja tarjosi tukeaan, saattoi tämä merkitä toipuvalle paljon.

Sosiaalisen tuen laadulla ja määrällä oli suuri vaikutus siihen, miten työntekijät sitoutuvat työuupumuksen jälkeen työyhteisöön. Tulosten mukaan, jos tuki koettiin myönteisenä, työntekijät sitoutuivat samaan työyhteisöön työuupumuksen jälkeenkin. Sen sijaan, jos tuki oli passiivista tai hyvin heikkoa, pohtivat työntekijät aktiivisesti uusia urasuuntia tai olivat jo irtisanoutuneet.

Mitä viestinnän ammattilaiset voivat tehdä työuupuneiden tukemiseksi?

Uskon, että paljon. Meistä jokainen voi pohtia omaa rooliaan tukijana, kun työkaveri tai alainen kertoo työuupumuksestaan. Viestinnän ammattilaisina voimme toimia työyhteisömme viestinnän ja vuorovaikutuksen luotaajina, kehittää tuen prosesseja paremmiksi sekä valmentaa organisaatiomme jäseniä toimimaan haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

Nämä kysymykset voivat auttaa kehittämään työyhteisöviestintää työuupuneita tukevaksi:

• Puhummeko organisaatiossamme työuupumuksesta sen nimellä? 
• Millaiset prosessit meillä on uupuneiden tukemiseen? Onko huomioitu hetki, kun työntekijä kertoo uupumuksestaan, sairausloma-aika, töihin paluu, ensimmäiset viikot ja kuukaudet sekä vielä vuosi uupumuksesta?
• Miten esihenkilöitä ja johtoa on valmennettu näihin tilanteisiin? 
• Olemmeko tutkineet, millaisena työntekijämme kokevat prosessimme ja esihenkilöiden sekä kollegojen antaman tuen?

Organisaation panostus esihenkilöiden viestintäosaamiseen heijaistui työuupuneiden toipumisprosessiin positiivisesti. Silti on muistettava, että jokainen työuupumus on liikaa, eikä siitä toipuminen ole helppoa.

Oletko sinä valmis ottamaan askeleen kohti avoimempaa ja työkavereita tukevaa kulttuuria?

Rosanna Lyytinen

Blogin on kirjoittanut Viesti ry:n Viestistipendin 2024 voittanut ja Viesti ry:n jäsen Rosanna Lyytinen. Hän toimii Viestintätoimisto Kaiussa viestintä- ja vuorovaikutusvalmentajana, viestintäkonsulttina ja markkinointipäällikkönä. Rosanna valmentaa asiantuntijoiden ja esihenkilöiden viestintätaitoja, muun muassa supportiivista viestintää, kehittää työyhteisöjen toimintatapoja ja oivalluttaa asiakkaitaan viestimään yhä vaikuttavammin. Rosannalle on karttunut laajaa osaamista erilaisista organisaatioista sekä viestinnän kysymyksistä. Hän uskoo, että suurimpina ajureina työssään hänellä on loputon uteliaisuus ihmisyyteen, viestinnän ilmiöihin ja ennen kaikkea parempaan työelämään. 

Lähteet:

Lyytinen, R. 2024. Työuupumuksesta työelämään: Asiantuntijoiden kertomuksia työyhteisön viestimästä sosiaalisesta tuesta työuupumuksesta toipumisen polulla.

*Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt (TTL, 10/2024): https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/todennakoinen-tyouupumus-on-lisaantynyt