Viesti ry on huolissaan viestinnän roolista mahdollisena tukipalveluna tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa

Valtionhallinnossa valmistellaan nyt pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvää aluehallinnon uudistusta, jossa yhdistetään Valviran, aluehallintovirastojen ja ely-keskusten tehtäviä uuteen monialaiseen ja valtakunnalliseen Lupa- ja valtontavirastoon. Luonnos viraston toiminnan raamittavaksi laiksi on ollut lausunnolla 1.9. asti. Lakiluonnoksessa viestintätoiminto on määritelty sisäisiin hallintopalveluihin sisältyväksi tukipalveluksi. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry muistuttaa lausunnossaan, että viestinnän on oltava strategista, jotta uusi virasto voi toteuttaa tehtäviään.

Hallituksen esityksen mukaan uusi Lupa- ja valvontavirasto on valtakunnallinen ja monialainen valtion keskushallinnon viranomainen, jonka tehtävänä on turvata perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Viraston toiminta-ajatuksena on toimia asiakaslähtöisesti, poikkihallinnollisesti ja moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen.

Viraston on tarkoitus olla moderni ja myös työpaikkana houkutteleva virasto, mutta viestinnän asettaminen hallinto-osaston alle ei tue tätä tavoitetta. 

Lakiluonnos on ristiriitainen hallitusohjelman ja valtionhallinnon viestintäsuosituksen kanssa

Viesti ry toteaa lausunnossaan, ettei Viestintää voi asettaa uudessa Lupa- ja valvontavirastossa tukitoiminnon asemaan, muutoin tämä rikkoo hallitusohjelman tavoitteita.

–Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että ”viestintä on olennainen osa strategista johtamista”, lausunnossa muistutetaan.

Lakiesitys on ristiriidassa myös valtioneuvoston kanslian antaman valtionhallinnon viestintäsuosituksen kanssa, joka korostaa viestinnän strategista roolia. 

Viesti ry esittää lausunnossaan, että uudessa Lupa- ja valvontavirastossa viestinnällä on oma yksikkönsä suoraan pääjohtajan alla, jotta viestinnällä on suora yhteys johtoon. Yksikköä johtaa viestintäjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Vaikuttava, strateginen viestintä ei onnistu hallinto-osaston alta, vaan viestinnän on oltava johtamisen ytimessä ja läpileikattava koko organisaatio.

Nykyaikainen viestinnän rooli on strateginen

Viesti ry korostaa lausunnossaan viestinnän merkitystä: viestintä ei ole tukipalvelu, vaan nykyaikana sen pitää olla keskeinen osa strategista johtamista.

Viestintä on julkisella sektorilla demokratian ja toimivien palveluiden edellytys sekä välttämätöntä kaikessa uudistamisessa. Myös valtionhallinnon viestintäsuositus korostaa, että viestinnän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratiaa ja viestinnän ammattilaiset kokevat yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväkseen rakentaa luottamusta (Viestinnän ala 2023 -tutkimus).

–Viestinnällä on keskeinen, ennakoiva rooli ja myös siksi sen on oltava siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Viestinnän tehtävä on pohtia ja määritellä vaikuttavuutta, maineenhallintaa sekä erilaisia riskejä, lausunnossa todetaan.

Viesti ry muistuttaa lausunnossaan, että viestintä on keskeinen johtamisen ja muutostyön väline, ja vuorovaikutuksen merkitys johtamisessa korostuu entisestään. Viestinnän työ on kriittisen tärkeää johdon sekä koko hallinnon avoimuuden toteutumisessa, mitä nykyajassa edellytetään (esim. hallintolaki ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta).

–Viestinnän kuihtuminen suorittavaksi ja reaktiiviseksi tukitoiminnoksi ei vastaa nykyajan viestintäkäsitystä eikä niitä vaatimuksia, joita tämän päivän valtionhallinnolta edellytetään lainsäädännönkin mukaan, lausunnossa sanotaan.

Lisätiedot:

Siina Repo
toiminnnajohtaja
siina.repo@viesti.fi
Viesti ry